Kristalli-illallinen

Voitettiin tänää hetelmäpelist jäkpotti, eli kolmekypää. Tuli kolme reiskaa ja ne toi potin kotii. Sanosi sit ritul, et laittas jottain juhlavaa päällesä, et tänää on tieros ravinteli-ilta. Ritu päätti pukee ittes seppälä kukkakuosii, jonka se löys kirpparilt erellispäivää ja nyt mäki laitoin iha puvun takkii arkihousujen kans. Niil jäkpottirahoil päätettii kimppaa ostaa vähän viiniaineksii, ku toi sirpa on niin perso tol viinil. Ladattii tiskiin sit hiivaa ja sokerii ja jonki sorti marjoi. Onneksi Sirpa oli jo sijottanut valmiiksi käymisastiaan, niin sinne voi sit ne lykätä.

Meinasin vierä Ritun oikkee illallisel ja valittii paikka sit sen mukkaa, ettei kenenkää tartte mennä autol, koska kyse on kuiteski eniten ryyppäämisest ja sit jottain suuhunpantavaa tarttis ottaa, ettei vatta valla huomen oo vauhdikas. Mennää siis tohon kävelymatkan päähä kebebbilaa Kristalliin ja onneks sielt saa kovasti halval sapuskaa. Eihä meil mittää autoi edes täl hetket ole, koska Muhose Jaska sai viettyy sen tuontiauton vihdoin omistajal.

Nyt tultii takas tähä meil ja oli oikeesti tosi herkullist annost. Siel syötii ja juotii vähä liianki kans, varsinki juotii. Ainut huono tapaus oli se, ku Muhosen Jaska vähä menetti hermos Reimannin Kalevin kans, ku se koitti liiaks kiilata jonos. Lopult soppa oli sit valmis ja Kalevin suttura hyökkäs kovasti akressiivisesti naapuri Sirpan raiveleihin kiinni ja siit Sirpa vast hermostuski. Lopult koko sakki pyöris siel ympäri biljartti-pöytää mailojen kans ja mätkis toissiiaan oikkeen olan  takkaa. Mitä siin sit kävi, nii oli sillatti, et Muhosen Jaska lähti maijan kyyris ja ny ei oo siis naisest kyse ja Reimannin Kalevi lähti sit tyksii paikattavaks. Ne sutturat osas mennä vessaa sinivuokkoi piiloo, eikä siit sen enemppää saanu mittää varotust. Sit me tulttii Ritun kaa siihen tuloksee, et otetaa sapuskat dogipäkkii ja tullaan ihan kotio nauttimaa.

 No mä sielt sit jääkaapist löysi pari karjalaa ja sen jälkeen sit ei hirveest ookkaa muistikuvii.

Pertsan lompsa melkkee hävis

Tuli tänää jottai etuuksii tilil. Jottai toimeentuloo antavaa ja tietty sit ne plussapallot. Pertsa päätti et nyt repästää ja päätti lähtee käymää alkos, iha oikee bussil. Ku se oli keskustaan päässy ni meinas slaakin saada ku huomas et eihä sitä alkoo enää ollukkaa siin valintatalon kulmil. Mut onneks se törmäs si sattumalt vanhaa tuttuus armeijan harmaist, purjolan uolevii, ja se kertos et viiklundil tää alko olis muuttanu. Meinaa vissii jottai laajennustaki sinne tehrä. Tai nii pertsa aikaki kokeneena alkon kävijänä uumoili kotii tullessaa.

Pertsa oli juhlan kunniaks aatellu järkätä mul yllärin ja oli oikee tuikkui, hk:n lilapullii, nakkei ja hammastikkui käyny s-marketist ostamas. Sit se suuntas sinne alkoon ja oli tuumannu et ei sunkkaa sitä vois jottai hienompaa välil ostaa. No se löys sit sellast punaviinii kyykkimäl sielt alahyllylt. Tais olla jottai valdemarttii tai jottai. Se on varmaan joku tärkee henkilö. Ainaski mahrottoman hyvää viinii oli. Mut sit pertsal meinas käydä köpelöst ku huomas innostukses kadottanees lompakkonsakki. Sitä sit meinas mennä kysymään työntekijält mut just sil hetkel sen laiskaan vasempaan silmään sattu siin leka- lavan kulmal se lompsa. Pertsa si tuumas et tää oli merkki ylemmält taholt ja nappas sit viäl kolmen vartin lekan mukkaa. Ni ei si tarttenu sen valdemarttinkaa matkustaa yksin pussis.

Muhosen jaska ja naapurin sirpa tuli tos hetki sitte käymää ja päätettii sit korkata toi meiän punaviini. No eihä meil sit mittää viinilasei arvosteta eikä omisteta mut onneks oli härkäpupist nyysittyi tuoppei kaapis. Ne siält nii liukkaasti aina mukkaa lähtee ku heti valon räpsäsyn jälkee luudan kaa ulos ajaa. Pelattii si vähä juomapelii nopal ja säännöt kuulus et pitää juoda silmäluvun mukaa. Korteil pelattii aikasemmi mut sit pertsa useempaa otteesee heitti pakan ikkunast ku hävis aina räsypokas.

Tuli täs pieni kärhämäki ku pertsa vähä sil laiskal silmäl sirpaa katteli. No muhosen jaskahan siit riemastu ku oha niil jo pitemmän aikaa sirpan kaa ollu sunnuntaisekssuhe. En määkää sitä kauhee hyvält kattonu ja kovasti hermostusinki ku sirpal kuiteski aika hyvä ruho o. Varsinki ku sil oli ne seeprarikoot ja se vähä savannin kasellii niis muistuttaa. Mut sit pertsa sai mut kyl leppymää ku veti takataskust viel yllärilahjan ku oli alkost hankkinu. Siält se oli mulle sellase pikkusen minttupullon ostanu. Ja rusetinki kalastajalangast viel ympäril vääntäny. Kosteen muiskunki sit viel sain. Ja pakkohan mun oli toreta et lihallisii halui voi miehil olla mut kyl meiän pertsa ainaski mua rakastaa.

-Ritu-

Jyrkkäläkänni

Tänään satuin törmään jyrkkäläläiseen jätesäkinnäköiseen siivoojaan. Ollaan Pertsan kaa todettu, et se näyttää ihan silt telkkarisarja Lostin yhrelt tyypilt, tais olla nimelt Hurli tai jottai. Täs o kuva hänest:

 

Ei siin mittää olis, jos hän olis mies, mut tää siivooja on nainen. Joo, se siistii yht  kaupungin laitost, eikä sen elämäs muuta kovasti olekkaa. Ehkä jottai röökii ja satunnaist viinaa.

Ollaa täs naapurin Sirpal ja kauheesti sen koira Rekku vilistää ja haluu olutta. Varsinki se mahrottomast tykkäis juora mun erikoisoluen, eli Laitilan Kukko-oluen. Täähän on mulle niin suurta luksust, vai miten ne pakkaa sanoo, et en mä tästä oluest ihan helposti luovu. Ehkä toinoi vois juora vaiks Karjalaa, mut emmä sille tätä erikoist anna.

Tuli muute seurattuu uutissii pitkäst aikaa ja kovasti on ihmiset bruukannu kirkost eroomaan. Eihä ne homot oo keelleen harmillisii, paitsi Pertsan mielest tietty, koska o erikoissii. Homot on kans ihmisii, mut erillaissi. Mut ehkä niit ei ikinä oteta tähä maailman menoon mukaan, ku on erillaisii. Tää on mun aatos siit asiast. Vähä niinku ne yön timokki.

Vois jottai vähä pelata täs sirpal, ku sil o niin hiano pelivehe, ku Nintendo, jonka se o säästäny kahrenksankytluvult asti. Jatkan täst sit turinoit, kuhan eka kokeillaa pelailla vähä Sirpan kans.

Sirpan ex-mies ja niitte laps tuli kolkuttaa toho ovel tai kelloo ja sit ne halus yöpaikan sirpal. Velkojii karus ne tais olla. Eihä Sirpa niit ny voinu käänyttää, jotenka tänne ne sit tuppas. Viruvalkeet ne toi potun ja siit tehtii niinki legendaarist paukkuu ku kelkkaa. Nyt kelkkaa o kitattu niiinki pal, et laitettii lantringin loputtuu 2cl viinaa, 2cl vettä ja loput vettä.

Tänään Karhua

Tänään olikin erikoinen ilta, ku päätettii ostaa vaihteeks Karhua. Pertsa oli mukavasti periny sen faijan ja myös kovat perintöverot, tai utä nää nyt on. Nyt meil on sit rahaa heittää niinku kankkulan kaivoo. Voitas jopa joku bisnes perustaa. Sirpa oli nii sukat sekasi, et lähti Muhosen Jaskan tuontiautol ajelee jottai pimppist ja toivotaa, et löytäis kotii ittensä ehjänä. Se oli jostai hirvensalost soitellu kytkykännyllään, et oli ollu riehumas jonku pihas, kenel oli hienompi auto. Mähän sanoin, et tules kotii akka, mut sit sitä oli joku perus räksyttäjä sihuahua pureskellu ja sirpa kiljas, niin et tärykalvot melkkee halkes. Tuli pelko, et jos sil räksyl oli joku tauti, niinku vesikauhu, nii sirpa päätti lähtee tyksin kautta kotii. Nyt siitt ei oo kovasti kuulunu ja me juodaan herkku karhua.

Äsken puhelin soi ja teiden sinivuokot kyseli jottai naapurin sirpasta, ku se oli mun numeron niille antanu. Tais viedä sen tytön taltee ja lämpimät olot siel putkas o. Ehkä jonku kivan piikin myös siel saa.

Pitemmittä puheitta, täs sitä nyt ollaa.

Toimintatorstai

Pertsa täällä moro. Oli pakko kirjottaa jotain kun toi akka rupes taas ärsyttään. Tää päivä meni niinkuin muutkin. Haettiin karjalaa kun oli tarjouksessa. Onneks se on aina tarjouksessa. Siks kai me sitä juoraanki. Multa oli rahat loppu mutta onneks Ritulle tuli rahaa työkkäriltä vasta just pari päivää sitten ku se oli hölmöyksissään taas humalassa hävittäny ne laput jotka sinne pitää lähettää että sitä rahaa tulee. Niin saatiin vähän niinku förskottia. Eikun se onki niinko etukäteen. No jälkikottia sitten. Samapa toi kunhan rahaa on. Ja karjalaa.

No tää päivä lähti käyntiin ihan loistokkaasti. Haettiin kaljaa kaupasta ja törmättiin Sirpaan matkalla. Se oli leiponut piirakkaa ja pyysi maistelemaan luokseen. Mää mielellään maistelisin sen piirakkaa noin niinko muutenkin muttei tuo Ritu oikein taisi perustaa siitä. Niin mentiin sitten sinne ihan sitä marjapiirasta syömään. Se maistui ihan hyvältä keppanan kanssa. Kaffet Sirpa olisi keittänyt mutta maito oli vanhentunu niin ei me sitten iljetty sitä tervaa raakana juua. No Sirpa löysi kaapista kaffekermaksi viron valkeeta niin menihän se kahvi silläkin. Sitten ne alkoi akat jauhamaan jostain tunteista. Totesin että perkele mitä soopaa. Sitten se alkoi siihen että kun miehet ei puhu eikä pussaa. Pussaisinhan mää muttakun akan huulet täynnä marjapiirakan röhnäkkeitä niin ei oikein huvittanu. Sirpaa olisin kyllä pussata voinu. No mää siihen sitten että eikö sitä saakutti tunteista jauha kaikenmaailman hinttapuppelit telkkareissa laivstailohjelmissa tai mitä nää nyt on kun kaks homoa stailaa tai steilaa tai mitälie jonkun luuserin olohuoneen. Meiränki olkkarin vois uuristaa. Nyt siellä on tää ruppainen sohva jossa mää istun ja kirjotan. Perseen alle on kulunu kuoppa niin tästä ei oikein mihkään pääse. Hyvä niin ku toi kalja aiheuttaa sen että tasapainoelimet on epäelimellisessä tilassa.

Muttajoo. Perkele tässä mitään lässyttämään ala mää ainakaan. Mun tunteet liittyy lähinnä karjalaan. Ja jossei se tunne oo isänmaallinen niin ei saatana oo mikään. Siinä niille hinteille tunnetta perkele. Muhosen Jaska soitti että pitäis Härkämäen paikalliseen lähtee tästä. Tairanpa mennä kun toi Ritu on sammunut tohon kuin perunasäkki. Oliks sen pakko juora sitä valkeeta. Puol pannua kahviakin veti sen kanssa ni on se kumma että sammu. Mutta hyvä että se sammu. Saan hetken lomaa ja mää jätän sille pyörii noi homot jotka ostaa uutta ryijyy jonkun eteiseen niin sen on hyvä olla. Ehkä se saa alustajuntaisesti jotain ireoita tänne meiränki kämppään siitä. Kuka teitää.

Lauantai ilta

Me tuumattiin pertsan kaa, ett tänää vois jotian napanderia ottaa, ihan niinku muinakin arkipäivinä. Näin työttömänä saa itse valita arkensa ja me ollaan sitä mieltä, että jokainen päivä on joko arkea tai pyhää. Törmättiin Salessa Muhosen Jaskaan ja se kertos tuonees auton joensuusta ihan melkkeen ilmaseks, eli vähän niiinku bensarahoil. Kyydis tais olla joku pubiruusu, jonka se oli tavannu Esson baaris. Tyttö oli kuulemma Suomen kiertueel ja tarjos Jaskal sit hampurilaisaterian kevytmaidol. Jaska toi sit sen muijan tänne JYrkkälää ja samoin sen auton ja nyt ne meinas viettää mukavan illan sen mauijan kans. Auton uus ilone omistaja aatteli hakee sen pelin huomenissa, eli ehkä vast maanantain, mut rahat oli kuulemma jo pankkitililt nostettu.Toivottavast ne ei sit toho lähipubiin härkämäkeen kulu.

Me aateltii Pertsan kans siemailla vähä olutta ja sit varmaa olla menemättää mihinkää, koska ei meil oo kauheesti tapana mennä mihinkää. Meill onki tänää oikeet herkkuhetket tänään tieros, koska saatii lainaa tollane Pertsan veljenpojan pelivehe, mis voi sit pelata ja laulaa jottai sintaarii tai jottai simmos pelii jos lauletaa ja sit meinattii pyytää naapurin Sirpaa käymää kans laulamas Mattii ja Teppoo. Mä toivo, et siält pelist löytyis se Matti ja Teppo ja Petsa kertoski, ett oli tavannu ne ihan sattumalt Olavin rouvis tos jokiranna tuntumas. Pertsa oli sit hyvis nousuis käyny veljeksilt toivomas, et laulakaas "Kaiken takana on nainen", mut eihä veljeksii sit sil hetket kovasti laulattanu, joten tappeluha siit seuras. Loppu onki sit Pertsal hämärän peitos, eli tais muisti mennä ja seuraaval kerral oliki Olavin rouvin poke Ilu(entinen rommalais-kreikkalaisen painin SM-89)ilmottanu, et ei vissii kantsis kulkee enää samal puol jokke Matit ja Tepon kans. Oli veljekset kuulemma sen verra vihasina viimeks lähteny.

Mut ei täs nyt sen kummempii, eli hyvät illat kaikil innokkail lukijoil, mut me ruvetaa nyt laulamaa, vaikkei tääl vissii enää sais, mut ei tääl kyl kukaa siit ikinä oo välittänyt.

Makkarakastike ja pottumuusi

Juuh. Tänään päätettiin Pertsan kanssa ruveta kirjoittamaan tällaista blogia, mistä kaikki nykyään puhuupi.

Me ollaan Pertsan kanssa työttömiä  turun jyrkkäläläisiä ja tykätään juoda Karjala merkkistä kaljaa. Mun nimi siis Ritu ja me ollaan oltu yhessä aina vuoden 1988 Cälgaryn olymppialaisista lähtien, kun lähiöpubissa kannustettiin Nykäsen hyppyä. Siitä asti ollaan oltu niinku Matti ja Mervi.

Mää tarjoilin kaljaa ennen samaisessa pubissa, missä tavattiin -88 ja Pertsa on aina ajanut rekkaa, ku ei muuta osaa. Nyt sitten vietetään yhdessä työttömyyspäiviä, kun se pubi suljettiin vissiin rahanpesun takkii ja Pertsa ei vaan jaksanut olla selvä, ku piti ajaa.

Tää koneenkäyttö ei suju ihan niinku pitäis, mutta me kyllä yritetään parhaamme.

Tänään muusasin pertsalle pottumuusii ja pertsa osasi tehdä makkarasoosin hk:n blåsta. Sitä me vähän syötiin ennen, ku haettiin kaljat Salest ja morotettiin kaikkii tuttui, ketkä siinä salen kulmil maleksi. Siäl oli kans Repe ja Minttu ja Muhosen Jaska ja ne tuumas, et meinas kattoo Härkämen pubis jotai jalkapalloo. Meil ei pertsan kanssa oikein rahat riitä pubirundille ja vaikka Muhosen Jaska meinas tarjota, me kuitenki päätettii tulla tänne kotisohvalle juopottelee. Karjala oli tarjoukses, jote säästettii sit siinäki.

Toivottavasti tänää ei tulis riitaa, ku toi ukko pakkaa välil olee vähän riitaisa näin humalas. Mut nyt pidetää hauskaa ja ehkä käydää ehtoommal naapuris morottaa naapurin Sirpaa.


Terveisin Ritu